Hyvin meidän käy

20.03.2023

Turvallisuutta edistävät hyvin toteutetut peruspalvelut, sillä peruspalveluissa ilmenevät poikkeamat ja puutteet heijastuvat arjen turvallisuuteen.

Valtaosalla nuorista on erinomaiset mahdollisuudet menestyä elämässään. Valitettavasti meillä on kuitenkin nuoria, jotka ovat syrjäytyneet ja pelkona on, että he joutuvat rikoskierteeseen. Näitä nuoria pitäisi tunnistaa ja meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen nuoren ohjaamiseksi pois tästä, siis puhuisin jo nyt jengiytymisen prosessista. Kannan huolta lähiöissä leviävälle jengiytymiselle.

Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla, ja se vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin koko yhteiskunnan turvallisuuteen

Meidän tulee yhteisesti yrittää keksiä, mitä nuoremme ja lapsemme haluavat tehdä, ja meidän tulee pyrkiä löytämään sieltä ne positiiviset asiat, joita voimme toteuttaa. Useimmiten se ei vaadi välttämättä varallisuutta vaan kekseliäisyyttä. Me tarvitsemme uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen käyttöönottoa ja vahvistamista. Meidän tulee panostaa ongelmia ehkäisevään toimintaan sekä vahvistaa palveluiden integraatiota.

Lasten ja nuorten ajankäytön tyhjiö voidaan täyttää joko jollain järkevällä ja hyvään suuntaan ohjaavalla tekemisellä – tai sitten se tyhjiö täytyy jollakin muulla. Nuori hakeutuu sinne, mistä saa huomion ja arvostuksen.

Nyt on huolehdittava lasten oikeudesta tasavertaiseen, laadukkaaseen koulutukseen. On myös pidettävä huoli siitä, etteivät varhaiskasvatusyksikkömme eivätkä peruskoulumme eriarvoistu. Myös yhteistyötä lasten ja nuorten vapaa-ajantoimintojen kanssa tulee vahvistaa.

Meidän tulee vahvistaa sitä, että varhaiskasvatusyksiköt ja peruskoulut tukevat entistä vahvemmin lasten ja oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia, vahvistavat opiskelutaitojen oppimista, ja esimerkiksi tukevat sosiaalisten suhteiden muodostumista ja kannustavat ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen. Havainnot lasten ja nuorten pahoinvoinnista tulee kyetä tunnistamaan mahdollisimman aikaisin ja varhaiskasvatusyksikköjen ja koulujen tulee kyetä ohjaamaan nuoria tuen piiriin matalalla kynnyksellä. Tähän työhön vaaditaan varhaiskasvatusyksikköihin ja kouluihin riittävä määrä eri alojen ammattilaisia opetushenkilöstön rinnalle.

Sosiaalinen kestävyys on osa YK:n Agenda 2030-tavoitteita. Sosiaalisen kestävyyden pyrkimyksenä on mm. poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja turvata perusoikeuksien toteutuminen, riittävä toimeentulo, koulutus ja terveydenhuolto. Kunnilla on merkittävä rooli kuntalaisten osallisuuden kokemusten ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Sosiaalisen kestävyyden ydintä on se, millaisena maailma siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Kaikkeen ei kunta voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi. Keskiöön nousevat kuntien strategia arvoineen, kuntien mahdollisuudet sekä toimintaedellytykset resursseineen. Ja tätä on valtion vahvasti tuettava! Tähän on löydettävä nyt ymmärrys ja osaaminen!

Meidän tulee nähdä lapset ja nuoret voimavarana ja ymmärtää ja hyväksyä heidän moninaisuutensa erityisen arvokkaana. Meidän tulee kohdentaa erilaisia palveluita lapsille ja nuorille. Valitettavasti näillä palvelupoluilla eteneminen on kuitenkin harvoin kronologista ja vaatii myös melkoisesti tietoa, taitoa ja itseohjautuvuutta. Palveluita on saatavilla ja saavutettavissa, mutta ovatko ne helposti löydettävissä ja tavoitettavissa? Nyt vaikuttaa siltä, että järjestelmä valitettavasti vaikeutuu erityisesti silloin, kun palvelutarve on moninainen ja jatkuva ja etenkin, jos kyseessä on nuoren mielenterveys tai tilanteet, joissa elämänhallinta pettää.

Meidän tulee löytää myös uudenlaisia tapoja tehdä ratkaisuja, joilla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia erilaisissa tilanteissa. Nyt on tarpeen panostaa ennaltaehkäisevään työhön, eli yhteisössä tehtävään sosiaaliseen vahvistamiseen. Tehdään tämä yhdessä ja uskon, että tällöin onnistumme, sillä yhdessä olemme enemmän!

Kaisa Alaviiri
Kansanedustajaehdokas