Kolumni: Tulevaisuuden hyvinvointialueet: johtamisen uudistaminen ennaltaehkäisevien palveluiden puolesta

20.11.2024

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on edessään merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten voimme uudistaa johtamista niin, että painopiste siirtyy korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä muutos ei ole ainoastaan resurssiviisas valinta, vaan myös inhimillinen investointi alueemme asukkaiden hyvinvointiin.

Ennaltaehkäisevä toiminta on paitsi kustannustehokasta myös pitkäjänteistä hyvinvointityötä. Esimerkiksi terveydenhuollon saralla voidaan puuttua ajoissa riskitekijöihin, kuten elämäntapasairauksiin tai mielenterveyden ongelmiin, mikä vähentää raskaiden hoitojen ja kriisipalveluiden tarvetta. Samoin sosiaalipalveluissa varhainen tuki perheille voi estää suurempia kriisejä. Tällainen lähestymistapa vaatii kuitenkin aivan uudenlaista ajattelua johtamisen tasolla – siirtymistä reaktiivisesta toimintamallista proaktiiviseen.

Uudenlainen johtaminen: tiedolla johtaminen ja rohkea priorisointi

Johtajien rooli on kriittinen, kun siirrytään korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään. Tämä ei tarkoita pelkästään resurssien uudelleen kohdentamista, vaan myös toimintakulttuurin muutosta. On kyettävä näkemään pitkän aikavälin hyödyt ja tehtävä päätöksiä, jotka eivät aina ole välittömästi suosittuja.

Tiedolla johtaminen on keskeinen työkalu tässä muutoksessa. Kun käytössämme on ajantasaista ja luotettavaa dataa esimerkiksi sairauspoissaoloista, mielenterveyspalveluiden tarpeesta tai lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, voimme kohdentaa resursseja sinne, missä niillä on ennaltaehkäisevin vaikutus. Tämä edellyttää investointeja tiedonkeruuseen, analytiikkaan ja henkilöstön koulutukseen.

Rohkea priorisointi on toinen avainsana. Johtajien on uskallettava kohdistaa resurssit toimenpiteisiin, jotka ehkäisevät ongelmien syntyä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden lisäämistä tai tiiviimpää yhteistyötä koulujen ja järjestöjen kanssa. On myös tärkeää, että johtajat viestivät selkeästi, miksi ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin panostaminen on kaikkien etu – niin taloudellisesti kuin inhimillisesti.

Kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyö: yhteinen suunta, yhteinen vastuu

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat avainasemassa tämän muutoksen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli hyvinvoinnin edistämisessä, sillä niiden kautta voidaan luoda vankka perusta kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, ennaltaehkäistä haasteita ja vahvistaa yhteisöjen resilienssiä.

Kunnat täydentävät hyvinvointialueiden palveluita, kuten sote-palveluita ja kouluterveydenhuoltoa, tarjoamalla esimerkiksi asukkaiden hyvinvointia edistäviä liikuntapaikkoja ja kulttuuripalveluita. Lisäksi koulutuksen avulla voidaan lisätä tietoutta terveellisistä elintavoista sekä tukea nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Sujuvan yhteistyön varmistamiseksi tarvitaan selkeä työnjako, mutta yhtä lailla myös yhteinen visio ja jatkuva vuoropuhelu.

Yhteistyön johtaminen edellyttää avoimuutta ja luottamusta. On tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet jakavat tietoa ja kokemuksia keskenään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi säännöllisten tapaamisten, yhteisten kehittämishankkeiden tai alueellisten foorumeiden kautta. Lisäksi tarvitaan mekanismeja, joilla varmistetaan, että yhteiset tavoitteet – kuten asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen – ovat aina etusijalla.

Ymmärryksen lisääminen yhteistyön tärkeydestä on myös oleellista. Tämä koskee niin päättäjiä, työntekijöitä kuin asukkaitakin. Voimme tehdä yhteistyön merkityksen näkyväksi kertomalla konkreettisia esimerkkejä onnistumisista: miten varhaiset tukitoimet perheille ovat vähentäneet huostaanottoja tai kuinka liikuntaa edistävät hankkeet ovat parantaneet ikäihmisten toimintakykyä.

Tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä ja ennakoinnilla

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Uudenlaisen johtamisen ja tiiviin kunta-yhteistyön avulla voimme rakentaa alueen, jossa ennaltaehkäisy on kaiken toiminnan ytimessä. Tämä edellyttää rohkeutta katsoa tulevaisuuteen, kykyä uudistua ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Hyvinvointialueemme ei voi onnistua yksin – tarvitsemme jokaisen toimijan panoksen, oli kyse sitten päätöksentekijästä, työntekijästä tai asukkaasta. On aika ottaa seuraava askel kohti kestävää, ennaltaehkäisyyn perustuvaa hyvinvointimallia. Näin rakennamme paitsi tehokkaamman järjestelmän myös paremman arjen meille kaikille.

Kaisa Alaviiri

Länsi-Uusimaa aluevaltuutettu

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja