Länsi-Uusimaa Terapiatakuu

20.01.2023

Länsi Uudenmaan hyvinvointialueella tulee parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ottamalla käyttöön Terapiatakuu.

Vaikeat kokemukset opettavat sen, että vaikka kuinka huolellisesti suunnittelisi elämäänsä, odottamattomia asioita voi tapahtua. Kykymme hallita elämän kulkua on rajallinen. Vaikeita asioita läpikäyneet ymmärtävät, ettei elämää voi aina kontrolloida. Vaikeudet saavat ihmisen herkästi pohtimaan elämänsä tarkoitusta ja asioita, jotka ovat heille oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä. Kokemusten myötä, joko omien tai toisten kokemusten kuulemisen ja jakamisen myötä ymmärrys elämästä lisääntyy ja näin myös ymmärrys kuntapäättäjän päätösten merkityksestä konkretisoituu.

Mielenterveyshäiriöt ovat nuorten merkittävin ja suurin sairastavuutta ja toimintakyvynheikkenemistä aiheuttava sairausryhmä. Useat nuoruusikäiset jäävät ilman tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja, joihin heillä on oikeus. Mielenterveyshäiriöiden palvelurakenne on hajanainen, emmekä ole onnistuneet hoidon porrastuksessa tarkoituksenmukaisesti.

Perusterveydenhuollossa on liian vähän tarjolla nuorille tarkoitettuja varhaista mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettua hoitoa. Hoitoon pääsyn tulisi olisi helppoa varhaisessa vaiheessa. Erityisesti koululaisten perustason hoito ei toteudu. Peruspalveluissa; terveyskeskuksissa, opiskeluhuollossa ja sosiaalitoimessa tulee olla riittävästi sekä osaamista että resursseja nuoren psyykkisten häiriöiden hoitoon. Nyt näin ei ole, vaikka tiedämme, että perustason riittävät resurssit vähentäisivät painetta erikoissairaanhoitoon. Työnjakoa ja yhteistyötä tulee kehittää sekä vahvistaa ja näin mahdollistaa oikea-aikainen hoito. Perustason mielenterveyspalvelujen henkilöstöresurssit tulee saada asianmukaisiksi, ja riittävän osaamisen takaamiseksi työntekijöille tulee taata lisäkoulutusta mm. lyhytterapeuttisiin menetelmiin.

Länsi Uudenmaan hyvinvointialueella tulee parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ottamalla käyttöön Terapiatakuu. Terapiatakuu kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Hoidon alkamiseksi ei tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia. Varhaisen hoidon tiedetään ennaltaehkäisevän oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulee ottaa käyttöön ja vakiinnuttaa mielen hyvinvoinnin vahvistamisen toimivia käytäntöjä. Meidän tulee lisätä koulutusta oppilaiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen ja mielenterveyden häiriöiden tunnistamiseen. Mielenterveystaitojen opettelu ja opettaminen on otettava vahvasti osaksi kaikkea lasten ja nuorten kasvatus- ja opetustyötä

Kouluilla on erityinen rooli mielenterveysongelmien tunnistamisessa, varhaisessa puuttumisessa ja hoitoon ohjaamisessa, koska mielenterveyden häiriöiden esioireet kehittyvät usein koulu- ja opiskeluiässä. Kouluterveydenhuolto tunnistaa lasten mielenterveysongelmia parhaiten laajoissa terveystarkastuksissa sekä yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun aikuisten kanssa. Resurssien lisääminen kouluterveydenhuoltoon mahdollistaa lasten ja nuorten varhaisen auttamisen. Kouluissa oppilashuollon työntekijöiden, psykologien, kuraattoreiden, terveydenhoitajien ja koululääkäreiden yhteistyö on oleellista, myös mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja hoidossa. Matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen kouluissa vahvistuu, kun lisäämme kouluille psykiatristen sairaanhoitajien, psykiatrien, kasvatusohjaajien sekä perhetyöntekijöiden tuen tarjontaa.

Espoon suomenkielisessä opetuksessa on saatu hyviä tuloksia opiskeluhuollon toteuttamasta interpersoonallista ohjauksesta (IPC) oppilaiden lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, ja tähän tulee kohdentaa lisää resursseja. IPC menetelmä tulee laajentaa myös toiselle asteelle.

Merkittävä osa lapsista ja nuorista ohjautuu erikoissairaanhoitoon, joka on vakavasti ruuhkautunut, eikä lasten ja nuorten palveluista kyetä siellä tarjoamaan. Psykiatrinen erikoissairaanhoito tarvitseekin riittävät resurssit vaikeista psykiatrisista häiriöistä kärsivien nuorten hoitamiseen. Täydentäviä mielenterveyspalveluita tulee hankkia tarvittaessa järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Espoossa tulee kehittää yhteistyössä järjestöjen kanssa mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnalle tehokkaita rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja.

Espoossa on tehty paljon, mutta tekemistä riittää edelleen. Koronakevään jälkeen lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet ja eriarvoisuus on korostunut. Etäopiskelulla on huolestuttavia seurauksia oppimiselle, mutta ehkä vielä merkittävämpiä seurauksia sosiaalisten suhteiden ja mielen hyvinvoinnin kannalta. Nyt myös huolestuttaa, että kriisin aiheuttamat taloudelliset ongelmat saattavat rajata lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia jatkossa

Espoossa lasten terapiapalveluissa on painotettu erityisesti peruspalveluihin annettavia konsultaatioita ja verkostoyhteistyön kehittämistä. Konsultaatioiden tarkoitus on tukea lasten ja perheiden hyvinvointia heidän arkiympäristössään. Konsultaatioiden määrää on lisätty. Lastenpsykiatrisessa yksikössä on tehty toiminnanmuutos, jossa lähetekäytännöstä on siirrytty toimintamalliin, jossa vahvistetaan konsultaatio- ja verkostotyötä. On myös pystytty lyhentämään odotusaikaa palveluun merkittävästi. Nupolissa on panostettu ryhmätoimintoihin ja järjestetty mm. tunnetaitoryhmiä ja jännittäjäryhmiä. Myös nupolissa asiakkaiden odotusaikoja ensimmäiselle käynnille saatiin laskettua. Konsultaatiota kouluihin ja oppilaitoksiin kohdennettiin nupolista. Myös peruskoulujen toimintakulttuurin kehittämisen kohteena on "hyvinvointi ja turvallinen arki", jossa painotetaan jokaisen lapsen kokemusta ryhmään/luokkaan kuulumisesta. IPC on käytössä, ja koulutusta jatketaan edelleen, nyt koulutamme myös "omistamme kouluttajia", jotta saamme pysyvyyttä toiminnalle. Toiselle asteelle tulee laajentaa tämä menetelmä.

Yhtenä suurena ongelmana on koulupsykologipalveluiden puuttuminen kouluista. Tämä ongelma on ratkaistava välittömästi. Palkkaus ja kohtuulliset työmäärät ovat nyt keskeiset keinot kuntatasolla. Valtakunnallisesti tulee lisätä koulutuspaikkoja! Itse näen tärkeäksi myös kohdentaa kouluihin lisää välittäviä aikuisia, eli yhteisöpedagogeja, näistä meillä on hyviä kokemuksia esim. Juvanpuiston koulusta. Kouluihin tulee lisätä jalkautuvaa matalan kynnyksen toimintaa yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Ja kaikkeen mukaan lapset ja nuoret eli yhdessä tehden ja yhdessä hakien ratkaisuja ja uudenlaisia tapoja löytäen!