Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana ajatuksiani
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hyväksyttiin sosiaali- ja terveystoimen palvelustrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös
Palvelustrategian hyväksymisen myötä hyvinvointialueen toiminnalle saatiin selkeä suunta ja ohjeet tulevaisuutta varten. Eräänä ohjauksen kulmakivenä näyttäisi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olevan se, pystytäänkö koko palveluiden verkostoa ja palveluiden järjestämistä ohjaamaan kokonaisuutena niin, että palveluketjut peruspalveluista esimerkiksi erikoissairaanhoitoon toimivat mutkatta ja talouden ohjaus on yhtenäistä.
Tarkastuslautakunnan mukaan osallisuusohjelman tulisi vastata alueen asukkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Samoin asiakkaiden tyytyväisyydestä palveluihin ja niiden saatavuuteen on tärkeä saada kerättyä systemaattisesti tietoa. Palveluiden saatavuuden mittaristoa ei ollut vielä tarkasteluhetkellä määritelty. Digitaalisten sovellusten ja teknologian tavoitteena tulee olla suurempien terveyshyötyjen saavuttaminen. Hyvinvointialueen kaikkien asukkaiden tarpeet ja asiointimahdollisuudet tulee huomioida riittävällä tasolla, jotta jokaisella on aidosti mahdollisuus päästä palveluiden pariin, digitaalisesti asioiden tai muulla tavalla.
Ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen panostamalla voidaan ohjata asiakkaita palveluiden pariin riittävän aikaisin
Tarkastuslautakunta on arvioinut palveluita muun muassa hyvinvointialueen matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisen näkökulmasta. Matalan kynnyksen palvelujen nykyhetkestä on tärkeää muodostaa riittävä tilannekuva ja laatia seurantakriteerit. Tavoitteena tulisi olla se, että matalan kynnyksen palveluja voidaan vahvistaa kaikissa ikäryhmissä. Näin kyetään systemaattisesti vahvistamaan palvelujen tarjontaa ja ennakoimaan palveluntarvetta. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisessä erityisen tärkeää on saada tarjottua lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja palveluja riittävän ajoissa sekä pitää huolta siitä, että palvelukokonaisuus toimii eheänä.
"Puheenjohtajana haluan tuoda esiin tarkastuslautakuntamme huolenaiheet liittyen ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen toiminnan vahvistamiseen hyvinvointialueellamme. Näkemykseni mukaan panostamalla ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen voimme ohjata suuremman osan asiakkaista palveluiden pariin jo oireiden ollessa lieviä. Tämä on ratkaisevan tärkeää estäessämme ongelmien syventymisen ja tarjotessamme kohdennettuja palveluja nopeammin niitä tarvitseville. Suuri huolemme on myös opiskeluhuollossa kohdatut mielenterveysongelmat. Valitettavasti haasteet ovat kasvavia eivätkä nykyiset opiskeluhuollon menetelmät aina riitä auttamaan opiskelijoita", sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kaisa Alaviiri.
Tarkastuslautakunta on nostanut esille erityisenä onnistumisena Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Suomessa johtavana Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottajana. Tämän toimintamallin avulla on onnistuttu parantamaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja helpottamaan hoitoon pääsyä sekä hoidon tarpeen arviointia.
Kertynyt alijäämä vuodelta 2023 ja talouden hallinta vaatii edelleen kehittämistoimenpiteitä
Toimintavuoden 2023 aikana kohdattiin haasteita. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan syksyn aikana suoritettiin irrallisia säästötoimenpiteitä. Tämän seurauksena hyvinvointialueellamme saattoi muodostua tilanne, jossa organisaatiolla ei enää ole kyvykkyyttä viedä loppuun sellaisia palvelustrategian tasapainottamissuunnitelmassa määriteltyjä suurempia muutoksia, jotka ovat riittävän merkittäviä hyvinvointialueen talouden tasapainon saavuttamiseksi. Vaikka hyvinvointialueen toiminnan taso ja talous saataisiin toteutumaan tulevaisuudessa palvelustrategian tasapainottamissuunnitelman mukaisesti, tulee myös ulkoisten yhteistyötahojen talouden ohjaukseen ja riskien ennakoimiseen kiinnittää huomiota. On todettava, että alueellamme on muodostumassa tarve uudenlaiseen konserniohjaukseen, jonka muoto ja toimintatavat on vielä määrittelemättä.