Pro Markkinatalous ry:n 6 kysymystä ja vastaukseni niihin

1. Miten haluat edistää vastuullista markkinataloutta ja Suomen kilpailukykyä sekä parantaa yrittäjien asemaa? Mainitse vastauksessa myös konkreettisia esimerkkejä.

Palvelujen järjestämisen keskeisenä tavoitteena on, että palveluvalikoima muodostaa kokonaisuuden, jonka keskiössä ovat ennaltaehkäiseviä, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavia, kuntalaisten omatoimisuutta tukevia ja asiakkaan valinnanvapautta lisääviä palveluja.

Me emme Suomessa kaipaa lisää valtiojohtoisuutta, vaan markkinataloutta reiluilla säännöillä. Suomessa tulee ymmärtää ja hyväksyä markkinatalouden ja yritysten keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana. Suomi tarvitsee markkinoiden avaamista ja kilpailun lisäämistä, mutta reiluilla säännöillä.

Hyvinvointialueella tulee vahvasti luoda edellytyksiä yksityisille yrityksille ja järjestöille toimia palvelujen tuottajina. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tulee hyödyntää tehokkaasti ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa. Megatrendit väestön ikääntyminen, globalisaatio, moniarvoisuus ja yksilöllisyyden korostuminen rakentavat entistä monimuotoisempaa maailmaa. Tulevaisuudessa yhteisöjen merkitys elämän eri osa-alueilla vahvistuu. Mm. datan hyödyntämisen ja digitalisoinnin myötä palvelutuotanto yksilöllistyy ja ihmiset odottavat yksilölliset tarpeet huomioivaa palvelua niin julkisilta kuin kaupallisilta toimijoilta.

Kilpailukykyinen verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttava tekijä. Verokertymää on lisättävä kasvattamalla määrätietoisesti työllisten osuutta väestöstä sekä työllisyysastetta nostamalla että vahvistamalla voimakkaasti työhön johtavaa maahanmuuttoa. Jokainen Suomeen töihin tuleva kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta ja maksaa yhteiskunnalle tulo- ja kulutusveroja. Osaajapulan helpottamiseksi on myös parannettava ulkomaisten osaajien työskentelymahdollisuuksia Suomessa. Tämä edellyttää työlupa- ja viisumikäytäntöjen uudistamista sekä ulkomaisten asiantuntijoiden työskentelyolosuhteiden parantamista.

Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle. Kaikissa tuloluokissa tarvitaan kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavaa.

Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi tarvitaan uusia kasvun lähteitä ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä menestyviä innovaatioita. Uutta liiketoimintaa luovat kehityshankkeet ja soveltava tutkimus edellyttävät lisäresursseja. Elinkeinoelämän uusiutumista on vauhditettava ja yritystenkin on lisättävä T&K-panostuksiaan. Yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä on vahvistettava.

Aloitan muutamalla ihan konkreettisilla esimerkeillä; byrokratiaa pitää keventää yrittäjän harteilta. Nyt turha byrokratia syö aikaa itse työnteolta. Työllistämisen kynnystä on madallettava. Työnantajalle palkkaamisesta aiheutuvia sivukuluja on madallettava. Ns. matalapalkkatuki on ulotettava koskemaan nykyistä suurempaa joukkoa - erityisesti nuoria aikuisia.

Yrittäjän ansioiden verotusta on kevennettävä niin palkkatulojen kuin yrityksestä nostettavan osingon kohdalla. Tällä tavoin kannustetaan yhä useampia suomalaisia työllistämään itsensä ja muita.

Omaishoidontuelle on määriteltävä yhtenäiset, hoidon vaativuuteen perustuvat kriteerit ja varattava omaishoitoon tarvittavat määrärahat. Omaishoitajien vapaapäivien määrä on nostettava neljään päivään kuukaudessa. Lainsäädäntöä on muutettava siten, että omaistaan hoitavalle palkansaajalle annetaan mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää.

Työnvälitystä on tehostettava ja sosiaaliturvaa muutettava nykyistä kannustavammaksi. Työttömyyspäivärahan maksaminen on tehtävä niin nopeaksi, että lyhytaikaisen työsuhteen päätyttyä työttömyyspäivärahan maksu jatkuu välittömästi. Työn vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa. Tämä on vastuullista markkinataloutta.

Työnantajia voidaan kannustaa huolehtimaan työntekijöidensä voinnista ja jaksamisesta. Liikunta- ja kulttuurisetelien verottomuus yksi kannustin, jonka voimassaolo on turvattava.

Yrittäjän tulee saada vähentää verotuksessa kulut, jotka syntyvät oman sairaan lapsen hoitamisesta.

Vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on haastavaa, koska yrittäjän työajat ovat epäsäännöllisiä, päivät pitkiä ja lomia vaikea pitää. Yksi helpotuksen mahdollisuus on jatkaa yrittäjien sijaispalvelujärjestelmää ja laajentaa kokeilu koko maahan.

Kotitalousvähennys on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi keinoksi hankkia apua kotitöihin. Vähennystä on parannettava nostamalla sen enimmäismäärä 2 300 euroon vuodessa myös remonttitöiden osalta.

2. Miten tukisit veroratkaisuin kasvua ja yritysten kilpailukykyä (esimerkiksi veropohja, yksityishenkilöiden verotus ja/tai yritysverotus)? *

Julkisen talouden tasapainottamiseksi on laadittava uskottava rakenneuudistuksiin, menosopeutuksiin ja kasvupanostuksiin perustuva suunnitelma. Julkisen talouden sopeutus on aloitettava viipymättä. Talouskasvun vauhdittamisen näkökulmasta veronkorotuksiin perustuva tasapainotus ei ole toimiva ratkaisu. Kilpailukykyinen verotus on keskeinen yritysten toimintaympäristöön ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttava tekijä. Verokertymää on lisättävä kasvattamalla määrätietoisesti työllisten osuutta väestöstä sekä työllisyysastetta nostamalla että vahvistamalla voimakkaasti työhön johtavaa maahanmuuttoa. Jokainen Suomeen töihin tuleva kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta ja maksaa yhteiskunnalle tulo- ja kulutusveroja.

Työn verotuksen kireys on merkittävä haaste osaajien houkuttelemiselle. Kaikissa tuloluokissa tarvitaan kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen. Työn tekemisen tulee aina olla kannattavaa.

Ansiotuloverotusta tulee keventää osaajien houkuttelemiseksi Suomesta ja ulkomailta. Ansiotuloverotuksen pitkäaikaiseksi tavoitteeksi tulee ottaa sen keventäminen kaikissa tuloluokissa, keskituloisen ansiotuloverotus alennetaan pohjoismaiselle tasolle, julkisen talouden kantokyvyn puitteissa.

Suomen yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja. Yritysten toimintaympäristön ja verotuksen tulee olla ennakoitavissa. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä verovalmistelussa EU:ssa. Yritysten liiketoiminta on yhä useammin kansainvälistä. Kansainvälisen veromallin tulee olla aina ensisijainen vaihtoehto. Yritysten toimintaympäristön on oltava vakaa, kilpailukykyinen kokonaisuus, jotta yritykset pitävät Suomea houkuttelevana kohteena investoinneille. Tavoitteiden toteutumiseen voidaan vaikuttaa veropolitiikalla, samalla huomioiden yritysten kansainvälinen kilpailukyky. Veropolitiikalla voidaan myös nopeuttaa digivihreää siirtymää. Yritysten toiminnan jatkuvuuden ja kehittymisen kannalta on tarpeen säilyttää ennallaan tärkeä sukupolvenvaihdosten veromalli.

3. Millaisena näet yksityisten palveluntuottajien roolin julkisten palvelujen tuottajina? Millaisia mahdollisuuksia näet markkinataloudella hyvinvointialueiden toiminnan edistäjänä?

Palvelujen järjestämisen keskeisenä tavoitteena on, että palveluvalikoima muodostaa kokonaisuuden, jonka keskiössä ovat ennaltaehkäiseviä, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavia, kuntalaisten omatoimisuutta tukevia ja asiakkaan valinnanvapautta lisääviä palveluja.

Hyvinvointialueella tulee vahvasti luoda edellytyksiä yksityisille yrityksille ja järjestöille toimia palvelujen tuottajina. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tulee hyödyntää tehokkaasti ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialueen johtamisessa. Megatrendit väestön ikääntyminen, globalisaatio, moniarvoisuus ja yksilöllisyyden korostuminen rakentavat entistä monimuotoisempaa maailmaa. Tulevaisuudessa yhteisöjen merkitys elämän eri osa-alueilla vahvistuu. Mm. datan hyödyntämisen ja digitalisoinnin myötä palvelutuotanto yksilöllistyy ja ihmiset odottavat yksilölliset tarpeet huomioivaa palvelua niin julkisilta kuin kaupallisilta toimijoilta.

Uudessa julkisessa johtamisessa virkamiesten suhde politiikkoihin on erilainen kuin perinteisessä, hierarkkisessa mallissa. Malli edellyttää johtavassa asemassa olevilta kykyä toimia asiantuntijoina poliittisten päätöksentekijöiden kanssa eikä rajanveto hallinnon ja politiikan välillä ole kovin selvä.

Uusi julkinen johtaminen painottaa voimakkaasti tuloksellisuutta, aikaansaannoksia ja vaikutuksia. Ajattelutapaan on kuulunut kehittää julkisen hallinnon suorituksia mittaavia ja arvioivia järjestelmiä ja toimia niiden mukaisesti. Uusi julkinen johtaminen on tuonut mukanaan esimerkiksi tulos- ja tuottavuuskriteerejä, tasapainotettuun mittaristoon ja/tai vaikuttavuuden arviointiin liittyviä toimintamalleja. Malli on tuonut markkinaperusteisuutta ja yksityistämistä vahvistavia käytäntöjä. Ulkoisia toimijoita käyttämällä tavoitellaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä uusia innovaatioita. Malli vaatiikin julkisen sektorin toimijoilta kilpailuttamiseen ja hankintaan liittyvää osaamista. Tuloslähtöisyyden ja kyvyn kehittää organisaatioita rinnalle on tullut vaade toteuttaa muutoksia ja reformeja tuloksellisesti.

Julkisella sektorilla on kasvava paine tuottavuuden ja palvelun laadun parantamisessa. Resurssien tehokas käyttö pakottaa myös tarkastelemaan kriittisesti perustehtävää ja sen ulkopuolista osaaminen hankintaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Johtamisen muutos on keskeistä julkisella sektorilla. Muutostarpeeseen ovat vaikuttamassa kiristyvä talous, poliittinen johtaminen, päättämättömyys ja toimeenpanon puute. Poliittisen sektorin ja viranhaltijajohdon yhteistoimintaa tulisikin lisätä ja johtamisen tulisi olla avointa ja läpinäkyvää.

Myös julkisella sektorilla on etsittävä vaihtoehtoisia ja kustannustehokkaampia tapoja toimia sekä tuottaa muuttuviin tarpeisiin uudenlaisia palveluita. Resurssitehokkuus edellyttää tarkempaa keskittymistä oman hallinnonalan perustehtävään ja sen ulkopuolella oleva osaaminen tulee hankkia joustavalla yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Kun yhdistellään osaamista, resursseja ja ratkaisuja yli hallinnonalojen mahdollistetaan parempi tuottavuus ja uudenlaiset palveluinnovaatiot. Uudistumisen tarve edellyttää monessa tapauksessa myös yhteistyötä hallinnon ulkopuolisten toimijoiden, kuten yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Julkisen sektorin verkostojohtamisella mahdollistetaan erilaiset verkostot siten, että keskiössä ovat yhdessä innostuminen, innostaminen sekä innovointi. Verkostot voivat täydentää julkishallinnon perinteisiä organisoitumistapoja ja tarjota ketteriä tapoja eri hallinnonalojen yhteisiin haasteisiin, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan moninäkökulmaisuutta.

Kiihtyvä digitalisaatio vaikuttaa meidän kaikkien päivittäiseen elämään. Nykyään lähes kaikki asiakaspalvelu tapahtuu jonkun palvelualustan kautta, kuten pankkipalvelut, taksi- sekä ruokatilaukset, elokuvatarjonta sekä erilaiset matkavarauspalvelut. Näitä kaikkia yhdistää yksi asia: yrityksen liiketoiminta perustuu kuluttajan päätelaitteessa sekä palveluntarjoajan palvelimella käytävään interaktioon. Alustatalouden tuomat mahdollisuudet tulevaisuuden liike-elämässä ovat hurjat, ja se tulee mullistamaan lähes jokaisen toimialan liiketoimintaperiaatteet. Alustat siis luovat mahdollisuuden yritykselle tarjota palveluaan riippumatta ajasta sekä paikasta luoden houkuttelevan ympäristön eri yrityksille luoda uutta markkinaa.

Olen Länsi-uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Olemme lautakuntana kiinnittäneet huomiomme inhouse-yhtiöihin.

Kesäkuun aluevaltuustossa lautakunnan puheenjohtajana painotin vahvasti sitä, että hyvinvointialue tekee inhouse-hankintoja ilman hankintalain mukaista kilpailutusta vain silloin, kun hankittavaa palvelua ei ole saatavana avoimilta markkinoilta tai kun sen hankkiminen inhouse-yhtiöltä on hyvinvointialueen toiminnan jatkuvuuden tai jonkin muun syyn vuoksi välttämätöntä. Lupasin, että tulemme tarkoin seuraamaan tulevia hankintoja. Hyvinvointialue on merkittävä julkisten varojen käyttäjä, joten on tärkeää käydä keskustelua siitä, miten julkiset hankinnat toteutetaan.

Julkinen tuotanto tarvitsee ehdottomasti tuekseen yksityistä palveluntuotantoa ja nykyistä enemmän. Kuluttajien valinnanvapautta tulee lisätä joko palvelusetelein ja/tai Kela-korvauksia voimakkaasti nostaen. Näin myös mahdollistamme yritysten kasvun. Erilaiset kumppanuusmallit on syytä myös hyödyntää. Itse näen, että sote-palveluiden tuotannossa tulee olla tasapuoliset toimintaedellytykset julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin tuotannon kesken. Tasapuolisten toimintaedellytykset tarkoittavat, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat samojen periaatteiden piirissä tuotannossa.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana samaisessa kesäkuun valtuustossa jouduin myös antamaan palautetta siitä, ettei hyvinvointialueellamme ole laadittuna hankintastrategiaa. Saimme tämänkin asian eteenpäin ja hankintastrategia on valmistumassa. Strategiaa on kirjattava, että hankinnat on suunniteltava huolellisesti ja tarvittaessa ne on osattava pilkkoa pienempiin osiin, jotta myös pienet ja paikalliset toimijat hyvinvointialueella pystyvät niihin osallistumaan. Hankintalainsäädännön puitteissa tulee ehdottomasti huomioida vastuullisuus ja kestävyys!

Sain 2020 valmiiksi 2 vuotisen EMBA tutkinnon Aalto Yliopistossa. Koulutuksen yhtenä johtamisen kokonaisuutena oli hankinta- ja kumppanuusosaamisen, joka vahvisti omaa osaamistani ja ymmärrystäni! Työskentelen itse perusopetuksessa ja voin todeta, että julkisten sektorin hankinta- ja kilpailutusosaamisessa on parantamisen varaa. Kuntienkin tulee kehittyä siinä, kuinka tulee kilpailuttaa hankintoja selkeästi, avoimesti ja uusia ratkaisuja hakien.

Hyvinvointialueet ovat suuria julkisia ostajia, ja hyvinvointialueilla yksityistä tuotantoa voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelusetelien tai kumppanuusmallien avulla. Varsinaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolellakin tukipalveluissa yksityisellä tuotannolla on tärkeä rooli. Kilpailutusten pisteytyksissä on syytä hankintalainsäädännön puitteissa huomioida myös vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyviä tekijöitä.

4. Miten edistäisit yritysten tarvitsemien osaajien ja työntekijöiden saatavuutta sekä työllisyysasteen vahvistamista? *

Työllisyysasteen kasvattaminen ja työttömyyden vähentäminen tapahtuu porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva nopeaa työllistymistä edistäväksi, investoimalla jatkuvaan oppimiseen, helpottamalla yrityskohtaista sopimista sekä parantamalla työttömien ja työpaikkojen kohtaamiset.

Toimin perusopetuksen aluepäällikkönä ja kasvatus ja opetus ovat vahvaa osaamistani!

Peruskoulussa ja toisella asteella, niin lukiossa kuin ammatillisessa koulussa opitaan perustaitoja ja rakennetaan pohjaa koko elämän mittaiselle oppimisen polulle. Peruskoulussa tulee jokaisen saada riittävät perustaidot erilaisten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja työskentelytapojen hallintaan, sillä digitaidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja. Digitalisaatio voi myös tuoda oppilaille uudenlaisia tapoja oppia, ja oppimisanalytiikka mahdollistaa oppimisen seurannan aivan uusilla tavoilla. Etäopetuksen mahdollisuudet tulee mahdollistaa laajemmin lähiopetuksen rinnalla perusopetuksen lainsäädännössä. Matemaattis-luonnontieteelliset oppiaineet ovat tärkeässä roolissa osaamisen ja sivistyksen kartuttamisessa. Suomen kannattaa teknologiamaana olla edelläkävijä osaamisessa jo peruskoulusta lähtien. Muuttuvassa yhteiskunnassa tarvitsemme teknistä ajattelua, prosessiosaamista, luovaa ongelmanratkaisua ja työskentelytaitoja. Eli tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka ovat keskeisiä yhteiskunnan, yksilöiden ja yritysten kannalta

Korjaamista riittää. Perusopetussuunnitelman perusteissa 2014 teknisen työn ja tekstiilityön sulauttaminen yhteen ja opetustuntien vähentäminen aineissa oli väärä uudistus. Peruskoulun teknisen työn yhtenä keskeisenä tavoitteena oli yhdistää oppiaineessa teoria ja käytäntö luonnollisella tavalla. Teknisessä työssä vahvistui oppilaan teknisen ajattelun kehittäminen, teknologisen yleissivistyksen saavuttaminen ja teknisille aloille innostaminen. Teknisessä työssä myös yrittäjyys, työn laatu, hinta ja työntekijän vastuu työn laadukkaasta tekemisestä oli luontevaa. Oppilaat oppivatkin ottamaan vastuuta omasta työstään ja arvostamaan sitä. Tekninen työ oppiaineena oli maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus! Miksi emme ymmärtäneet, että se on suomalaisten teknisen osaamisen perustana ja Suomen tärkeänä kilpailuvalttina! Tekninen ja tekstiilityö tulee palauttaa erillisinä oppiaineina ja lisätä vähennetyt tunnit takaisin!

Nyt tulee varmistaa, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten: Nuorten perustaidot ja opiskelukuntoisuus keskiöön! Osaamisen kehittäminen tarvitsee resurssinsa! Ammatillisen koulutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan roolia tulee vahvistaa! Alueiden elinvoiman edellytys on kattava ammatillisen koulutuksen verkko! Saatavuus ja saavutettavuus! Maahanmuutossa tarvitaan ammattiosaajia; koulutus, kieli ja työ!

Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen kumppanuuksia yritysten kanssa.

Koulutuksen rahoituksessa laadun, yritysyhteistyön ja työllistymisen painoarvoa tulee vahvistaa ja hankemuotoisesta rahoituksesta tulee siirtyä pysyvään perusrahoitukseen. Panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan luovat edellytykset tulevaisuuden kasvulle ja vauraudelle. Innovaatioista syntyy yrityksiin uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja työpaikkoja. Nostetaan Suomen tutkimus, kehitys ja innovaatiopanostukset (TKI) 4,4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin osuuden rahoituksesta tulee olla vähintään 1,33 prosenttia BKT:stä

Yhteiskuntamme kivijalka on korkeassa työllisyydessä. Työllisyysasteen nostaminen on yksi keskeinen keino hyvinvointivaltion rahoittamiseen, talouden tasapainottamiseen ja julkisen velan maksamiseen. Lainsäädännöllä tulee luoda puitteet, joissa yritysten kannustimet ja rohkeus työllistää ovat mahdollisimman suuret. Laajennetaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia koskemaan kaikkia yrityksiä ja työntekijöitä. Mahdollistetaan yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekeminen aidosti yritystasolla.

Suomeen tulee luoda pitkäjänteinen ja yli hallituskausien menevä maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa Suomen kasvun maahanmuuttomaaksi. Ulkomaalaislainsäädäntö tulee kokonaisuudistaa ja digitaalinen tunnistautuminen tulee ottaa käyttöön. Oleskelulupien työnteko-oikeutta tulee laajentaa sekä saatavuusharkinnasta luopua.

 
5 Millainen rooli Suomella tulisi olla osana Euroopan Unionia? Miten Suomen tulisi asemoitua toisaalta EU:n sisämarkkinoiden ja toisaalta suomalaisten yritysten kansallisen edun ajamisessa?

Suomella tulee olla hyvin aktiivinen rooli Euroopan Unionissa. Suomen tulee myös ottaa aktiivisempi rooli kauppasopimusten aikaansaamiseksi. Kyllähän me olemme hieman pieni ja hieman syrjässä oleva maa ja myös siksi näen EU:n meille hyvin tärkeä. Toki tulee muistaa, että maamme poliittiset linjaukset, taitomme tehdä yhteistyötä, sekä aktiivisuutemme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka menestyksekkäästi pystymme ajamaan omia kansallisia tavoitteita. EU:ssa valtioiden tavoitteet rakentuvat kansallisten parlamenttien ja hallitusten toimesta, mutta tavoitteita muokkaavat yhtä lailla EU-instituutioiden päätökset ja jäsenvaltioiden keskeiset epäviralliset sopimukset. Itse olen miettinyt sitä, että unohtuuko se tosiseikka, että ministerineuvoston ja Eurooppa-neuvoston kokouksiin osallistuvat ministerit ovat myös puoluepoliitikkoja eivätkä pelkästään jäsenvaltioiden edustajia.

Yritysvastuulain etenemisessä on ollut haasteita niin kansallisesti kuin Euroopan unionissakin. Yritysvastuulaki säätäisi yrityksille asianmukaisen, ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen, joka olisi myös suomalaisten yritysten etu, sillä se selkeyttäisi yrityksiin kohdistuvia lakisääteisiä velvoitteita, varmistaisi tasapuoliset toimintaedellytykset ja pienentäisi yrityksiin kohdistuvaa maineriskiä. Kansallinen yritysvastuulaki asettaisi suomalaiset yritykset edelläkävijän asemaan myös kansainvälisesti. Yritysvastuu parantaisi yritysten mainetta sijoittajien ja kuluttajien silmissä ja lisäisi näin yritystemme kilpailukykyä.

Suomen tulee säilyttää vahva kilpailuetumme eli ainutlaatuiset luontoarvot ja turvattava puhtaaseen luontoon pohjautuvien elinkeinojen kehitysmahdollisuudet. Hiilineutraalius tulee nähdä pitkän tähtäimen strategisena tavoitteena ja päämääränä, joka saavutetaan asteittain. Tavoitteeseen sisältyy lupaus siitä, että kestävämmän liiketoiminnan ja puhtaamman tulevaisuuden puolesta ollaan valmiita panostamaan. Tässä uskon, on meidän kilpailuetumme! Olemme kansa, joka mielellään etenee tavoitteellisesti kohti päämäärää strategian mukaisesti.

Suomessa toisin kuin muualla ei olla laajemmin panostettu päästövähennysten kompensoinnille. Suomessa voisimme edistää kilpailuetua luomalla laajemmat markkinat kompensoinnille. Energiatehokkuustoimenpiteiden lisäksi moni yritys panostaa tänä päivänä päästövähennysten oston sijaan oman, uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Tässäkin meillä on vielä mahdollisuus edistää uusiutuvan energiatuotantoa.

Kestävän liiketoiminnan muutosvoimia ovat työn merkityksellisyys, datan merkitys kasvun lähteenä sekä kestävyys. Ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden huomioiminen liiketoimintamallien kehittämisessä on välttämätöntä.

Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.

Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista. Ympäristön kantokyky ja tulevat sukupolvet tulee huomioida, ja pääomavarantoja tulee säästää.

Ihanteellisena näen yritykset, jotka kehittävät arvolupauksia, jotka luovat arvoa kuluttajille ja yhteiskunnalle, ja ovat samalla ekologisesti kestäviä esimerkkinä yhteiskunnalliset yritykset, joiden liiketoiminnan tavoitteena on voiton maksimoimisen sijaan teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Toki voimme nähdä mahdollisuuden myös positiiviseen kierteeseen, esim. liiketoiminta menestyy markkinoilla ja samalla toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä ja näistä itsekin suuresti perheenä hyödymme esim. hävikkiruokaravintolat.

Perheessämme on 6 lasta ja hyödynnämme usein myös ResQ -alustaa. Tämä sovellus tarjoaa meille kuluttajille mahdollisuuden ostaa ylijäämäruokaa alueen ravintoloista, kahviloista ja ruokakaupoista. Digitaaliset kiertotalousalustat ovat yksi uudenlainen ja tehokas tapa parantaa ylijäämäresurssien hyötykäyttöä. Näin saadaan vähennettyä ympäristökuormaa sekä kasvatettua kiertotalousliiketoimintaa ja edistettyä kiertotalousajattelua.

Arvoihin ja asenteisiin vaikutamme yritysten esimerkeillä ja poliittisilla päätöksillä. Yritykset vaikuttavat mielikuviin näyttämällä, että kovassa kilpailussa voi tehdä hyvää tulosta kestävästi.

Meidän tuleekin edistää muutosta kouluttamalla kestävästi ajattelevia tutkijoita, tulevaisuuden tekijöitä, tiedon ja osaamisen johtajia. Suomalaisia palveluita ja tuotantoa, sekä eurooppalaista elinkeinoelämän kilpailukykyä tulee kehittää tutkimustiedolla. Kestävien ratkaisujen kansainvälistymistä tulee tukea erilaisin tiede- ja innovaatiopoliittisin keinoin. Meidän tulisi myös kehittää ja vahvistaa markkinointiamme, ja unohtaa turha vaatimattomuus!

Julkisten hankintojen ehtoja on jatkuvasti kehitettävä kohti innovatiivisia hankintoja, jotka mahdollistavat uusien ratkaisujen käyttöönoton - kestävien liiketoimintamallien ja vihreän teknologian leviämistä globaalisti. Ekologiseen kriisiin vastaamme parhaiten, tukemalla ja vahvistamalla kansalaisten kestäviä valintoja, joilla voidaan edistää samanaikaisesti luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemista. Löydämme yhdessä ratkaisuja, kun jaamme tietoa siitä kuinka elämäntapojen muutoksilla voimme vaikuttaa kriisin ratkaisemiseen ja jakamalla tätä tietoa yritysten ja yhteiskunnallisen päätöksenteon hyödynnettäväksi olemme matkalla kestävämpään tulevaisuuteen.

6. Millä konkreettisilla keinoilla suomalaisten yritysten kilpailuetua voitaisiin edistää Suomen siirtyessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etsiessä ratkaisua ekologiseen kriisiin? *

Hiilineutraalius tulee nähdä pitkän tähtäimen strategisena tavoitteena ja päämääränä, joka saavutetaan asteittain. Tavoitteeseen sisältyy lupaus siitä, että kestävämmän liiketoiminnan ja puhtaamman tulevaisuuden puolesta ollaan valmiita panostamaan. Tässä uskon, on meidän kilpailuetumme! Olemme kansa, joka mielellään etenee tavoitteellisesti kohti päämäärää strategian mukaisesti.

Suomessa toisin kuin muualla ei olla laajemmin panostettu päästövähennysten kompensoinnille. Suomessa voisimme edistää kilpailuetua luomalla laajemmat markkinat kompensoinnille. Energiatehokkuustoimenpiteiden lisäksi moni yritys panostaa tänä päivänä päästövähennysten oston sijaan oman, uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen. Tässäkin meillä on vielä mahdollisuus edistää uusiutuvan energiatuotantoa.

Kestävän liiketoiminnan muutosvoimia ovat työn merkityksellisyys, datan merkitys kasvun lähteenä sekä kestävyys. Ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja kiertotalouden huomioiminen liiketoimintamallien kehittämisessä on välttämätöntä.

Kestävä ja vakaa talous antaa perustan koko muulle kestävälle kehitykselle.

Taloudellinen kestävä kehitys on tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista. Ympäristön kantokyky ja tulevat sukupolvet tulee huomioida, ja pääomavarantoja tulee säästää.

Ihanteellisena näen yritykset, jotka kehittävät arvolupauksia, jotka luovat arvoa kuluttajille ja yhteiskunnalle, ja ovat samalla ekologisesti kestäviä esimerkkinä yhteiskunnalliset yritykset, joiden liiketoiminnan tavoitteena on voiton maksimoimisen sijaan teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen. Toki voimme nähdä mahdollisuuden myös positiiviseen kierteeseen, esim. liiketoiminta menestyy markkinoilla ja samalla toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä ja näistä itsekin suuresti perheenä hyödymme esim. hävikkiruokaravintolat.

Perheessämme on 6 lasta ja hyödynnämme usein myös ResQ -alustaa. Tämä sovellus tarjoaa meille kuluttajille mahdollisuuden ostaa ylijäämäruokaa alueen ravintoloista, kahviloista ja ruokakaupoista. Digitaaliset kiertotalousalustat ovat yksi uudenlainen ja tehokas tapa parantaa ylijäämäresurssien hyötykäyttöä. Näin saadaan vähennettyä ympäristökuormaa sekä kasvatettua kiertotalousliiketoimintaa ja edistettyä kiertotalousajattelua.

Arvoihin ja asenteisiin vaikutamme yritysten esimerkeillä ja poliittisilla päätöksillä. Yritykset vaikuttavat mielikuviin näyttämällä, että kovassa kilpailussa voi tehdä hyvää tulosta kestävästi.

Meidän tuleekin edistää muutosta kouluttamalla kestävästi ajattelevia tutkijoita, tulevaisuuden tekijöitä, tiedon ja osaamisen johtajia. Suomalaisia palveluita ja tuotantoa, sekä eurooppalaista elinkeinoelämän kilpailukykyä tulee kehittää tutkimustiedolla. Kestävien ratkaisujen kansainvälistymistä tulee tukea erilaisin tiede- ja innovaatiopoliittisin keinoin. Meidän tulisi myös kehittää ja vahvistaa markkinointiamme, ja unohtaa turha vaatimattomuus!

Julkisten hankintojen ehtoja on jatkuvasti kehitettävä kohti innovatiivisia hankintoja, jotka mahdollistavat uusien ratkaisujen käyttöönoton - kestävien liiketoimintamallien ja vihreän teknologian leviämistä globaalisti. Ekologiseen kriisiin vastaamme parhaiten tukemalla ja vahvistamalla kansalaisten kestäviä valintoja, joilla voidaan edistää samanaikaisesti luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemista. Löydämme yhdessä ratkaisuja, kun jaamme tietoa siitä kuinka elämäntapojen muutoksilla voimme vaikuttaa kriisin ratkaisemiseen ja jakamalla tätä tietoa.